Jos olisin tiennyt, miten upea tämä Itämeren helmi on, olisin pakannut laukkuni tänne jo aikoja sitten.
Ensimmäiseksi suuntasimme tutustumaan Lilla Holmeniin, ja voi että! Tästä tuli heti meidän vakituinen iltakävelypaikkamme. Gröna Uddenin leirintäalueelta sinne oli vain noin kymmenen minuutin kävely. Lilla Holmenista löytyi kirjaimellisesti kaikki, mitä kesäpäivältä voi toivoa, matala hiekkaranta, leikkipaikkoja ja maailman suloisimmat puput sekä kanat tepastelemassa.
Yhtenä päivänä otimme pyörät alle ja poljimme Nåtön luonnonsuojelualueelle. Reitti sinne oli häikäisevän kaunis, vaikkakin paikoin hieman kuumottava, sillä jouduimme polkemaan autotien reunassa. Pakko muuten kysyä: miten ihmeessä suomalaiset autoilijat eivät osaa antaa tilaa pyöräilijöille? En voinut kuin ihmetellä ja hävetä tiettyjen suorituksia.
Itse luonnonsuojelualue oli kuitenkin joka metrin väärti. Maisemat ja kasvillisuus olivat aivan erinäköisiä kuin kotona! Polkuja riitti, ja viihdyimme siellä eväiden kanssa puoli päivää.
Meressä käytiin uimassa joka ikinen päivä, vaikka vesi sai vähän varpaita kipristelemään. Testasimme myös kylpyläuimahalli Mariebadin, ja pakko sanoa: nyt oli aikamoinen uimahalli! Telttailijan unelma, kun pääsi välillä saunomaan ja peseytymään kunnolla pienen retkielämän jälkeen.
Koko reissun ehdottomia kohokohtia oli bussiretki Käringsundissa sijaitsevalle Villieläinsafarille. Ja olihan se Ozzylle aivan uskomaton elämys! Pääsimme ruokkimaan laamoja, seuraamaan villisikojen touhuja aivan lähietäisyydeltä ja syöttämään strutseja. Mutta se kaikkein parhain juttu? Safarilla pääsi traktorin vetämän peräkärryn kyytiin! Se voitti jopa eksoottiset eläimet.
Reissun jännittävin (ja lievästi pelottavin) hetki koettiin kuitenkin museolaiva Pommernilla.
Laivan ruumassa soi merellinen musiikki ja tunnelma oli melko hämärä. Ozzy oli täysin vakuuttunut siitä, että ruumassa pesii vähintäänkin kummituksia, merirosvoja, mörköjä ja täysin mahdollisesti myös avaruusolioita. Tilannetta piti arvioida erittäin tarkkaan, ja ruumaan kurkittiin hyvän matkan päästä useampaan otteeseen. Lopulta rohkeus keri voiton ja portaat uskallettiin laskeutua alas asti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti